Pajatso

Pajatso on mahdollisesti yksi kaikkien aikojen klassisimmista kolikkopeleistä. Siinä yhdistyvät sekä tuuri että taito ja siksi se onkin pelaajien suuressa suosiossa. Pajatsoa ei välttämättä pelata dollarin kuvat silmissä, vaan sitä pelataan puhtaasti siitä syystä, että se on hauskaa.

Pajatson historia

Sana pajatso tulee italiankielisestä sanasta 'pagliaccio', joka tarkoittaa ilveilijää. Suomalaiset viranomaiset eivät rajoittaneet pajatsotoimintaa välittömästi pelin saavuttua Suomeen, vaan kuka tahansa pystyi rakentamaan tai ostamaan laitteen muiden pelattavaksi. Pajatsojen pito rajoitettiin vain hyväntekeväisyysjärjesöille vuonna 1933, mutta yksityishenkilöt saivat yhä valmistaa pajatsoja.

RAY on hallinnut pajatsotoimintaa Suomessa vuodesta 1938. Se aloitti pajatsojen valmistamisen heti perustamisensa jälkeen. Pelien mekaaninen rakenne perustui pitkälti alkuvuosien malleihin aina vuoteen 1967 saakka, jolloin uusi 50 pennin pajatso ilmestyi markkinoille uusien teknisten keksintöjen siivittämänä. Pajatsot muuttuivat sähköisiksi jo vuonna 1981. Nykyiset pajatsot sisältävät hienostunutta tietokonetekniikkaa.

Pajatsot dominoivat suomalaisia rahapelimarkkinoita aina 1970-luvulle saakka, koska ne olivat ainoita kansalaisille tarjolla olevia rahapelikoneita. Sittemmin hedelmäpelit sekä videopokerit ovat marginalisoineet pajatson, joka joutuu yleensä nykyisin tyytymään paikkaan pelikonerivin äärilaidassa, jos sitä on tarjolla enää ollenkaan.

Raha-automaattiyhdistyksen uusimmat pajatsot ovat peräisin vuoden 2009-tienoilta, jolloin lanseerattiin kaksi erilaista peliä sisältävä pajatso. Nuo pelit ovat Classic Jasso sekä Porttipeli.

Pajatso Suomen ulkopuolelle

Suomalaiset eivät suinkaan ole ainoita, jotka ovat päässeet nauttimaan pajatson iloista. Se on viety mm. Norjaan, jonka kansalaiset pääsivät kokeilemaan Punaisen Ristin peliautomaattiyhdistyksen värejä kantavaa pajatsoa vuoden 1972 tienoilla.

Pajatsoa on sittemmin pelattu ainakin Unkarissa, Neuvostoliitossa, Australiassa Hollannissa, USA:ssa, Islannissa ja Ruotsissa. Norja on kuitenkin säilyttänyt asemansa suomalaisen pajatsoviennin kärkimaana. Eksoottisin maa, jossa pajatsoa voi pelata tänäkin päivänä, on Chile, jossa ovat käytössä RAY:n elektroniset pajatsot.

Maailman parhaat pelaajat

Suomi on erikoisten MM-kilpailuiden järjestämisen emämaa. Meillä ratkotaan paremmuutta ilmakitaroinnista eukonkantoon, joten ei olekaan yllättävää, että myös Pajatson MM-kilpailut järjestetään Härmässä. Pajatson MM-kisat käydään joka toinen vuosi. Ensimmäisen mesteruuden vuonna 2003 voitti suomalainen Tero Tikkanen. Voitto on lipsahtanut Suomen ulkopuolelle ainakin kerran, kun norjalainen Christen Romness voitti mestaruuden vuonna 2005.

Jasso Laamanen

Hieman iäkkäämmät pajatson ystävät muistanevat todella suositun Vintiöt-televisiosarjan 1990-luvulta. Siinä hahmo nimeltä Jasso Laamanen pelasi pajatsoa lähes joka jaksossa. Katso muistin virkistykseksi video alta.

Pajatson pelaaminen

Pajatsoa on todella helppo pelata. Tiputa kolikko sisään koneeseen ja valitse reikä, johon haluat tähdätä. Keskimmäinen reikä tuottaa suurimman voiton, mutta siihen on kaikkein vaikeinta osua. Tuuri näyttelee myös suurta osaa pajatsossa. Kolikot voivat kimpoilla reikiin vahingossakin. Monet pelaajat ovat kuitenkin kehittäneet tekniikkansa niin hyväksi, ettei pajatsoa voi kutsua pelkästään tuuripeliksi.


SuomiCasino.com