Osallistu täältä!

Voita liput Ikitiehen – ohjaaja kertoo uutuuselokuvasta

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen itsenäisyyden ensimmäisistä vuosikymmenistä on tehty suurelokuva, joka on ohjaaja AJ Annilan sovitus kirjailija Antti Tuurin romaanista Ikitie. Nyt sinulla on tilaisuus voittaa kaksi lippua Ikitien ennakkonäytökseen, jossa pääset myös tapaamaan elokuvan tekijöitä! Lue alta ohjeet osallistumiseen ja ohjaajan haastattelu!

Näin osallistut:

  1. Seuraa oheista linkkiä, joka vie sinut Dunder-kasinolle
  2. Luo uusi pelitili kasinolle ja nappaa tervetulobonukset
  3. Tee vähintään 20€ suuruinen talletus kasinolle

Jokainen 20€ talletuksen Dunderille tehnyt pelaaja on automaattisesti mukana elokuva-arvonnassa! Lue alta lisää elokuvasta, johon voit voittaa liput, ja onnea arvontaan! Ehdit mukaan vielä keskiviikkoon 6. syyskuuta klo 23:59 asti!

Voita elokuvaliput!

Ikitie-traileri 

Ikitie-elokuva

Ikitie kertoo kansalaissodan kipeissä jälkimainingeissa Amerikasta palaavasta Jussi Ketolasta, joka haetaan yöllä kotoaan ja kuljetetaan mustien autojen kyydissä itärajan pintaan. Siellä hänet aiotaan teloittaa ampumalla, mutta Ketola pääsee kuin pääseekin livahtamaan murhaajien kynsistä ja ylittää itärajan Neuvostoliiton puolelle.

Rajan takana Neuvostoliiton valtiollinen poliisi NKVD antaa suomalaiselle uuden henkilöllisyyden, työpaikan kolhoosista ja järjestää jopa uuden vaimon. Amerikasta vapaaehtoisesti Karjalaan saapuneiden suomalaisten kanssa Ketola rakentaa työläisten paratiisia ja saa hetken kokea onnea, ennen kuin Stalinin vainot muuttavat paratiisin helvetiksi.

Kirjalle ja elokuvalle nimensä antanut Ikitie oli reitti, jota pitkin oikeistoradikaalin Lapuan liikkeen jäsenet kuljettivat vuonna 1930 kommunisteja tai sellaisiksi epäiltyjä Neuvostoliiton rajalle ja sen yli. Kansan puheenparressa näitä retkiä kutsuttiin muilutuksiksi kuuluisien ihmisrahtaajien Jussi ja Jaakko Muilun mukaan. Elokuva on osa Suomi 100 -juhlavuoden 2017 ohjelmaa.

Ikitie on yhteistuotanto Suomen, Viron ja Ruotsin välillä. Elokuvaa oli alun perin tarkoitus kuvata oikeilla tapahtumapaikoilla Petroskoissa Venäjän puolella rajaa, mutta suunnitelmaa muutettiin, ja kuvauskohteeksi vaihtui Viro. Petroskoin kuvaukset estyivät kohteen infrastruktuurin puutteen vuoksi, minkä lisäksi mahdolliset venäläiset rahoittajat eivät syttyneet Stalinin vainoista kertovasta aiheesta.


Dunder € 600 bonus
200 ilmaiskierrosta

Ohjaaja: ”Aihe ja teemat ovat ajattomia”

SuomiCasino puhui elokuvan ohjaaja AJ Annilan kanssa kanssa uutuuselokuvasta. Annila tunnetaan suomalaisella elokuva-alalla kiinalaisista wuxia-elokuvista vaikutteita ottaneesta Jadesoturista (2006) ja kauhuelokuvasta Sauna (2008).

K: Miksi päätitte tehdä sovituksen Antti Tuurin romaanista?

V: Kirjan aihe ja teemat ovat ajattomia, ja nyt tänä päivänä huolestuttavan ajankohtaisia. Kirja kertoo poliittisesta terrorista, vallankäytöstä ja lopulta ihmisyydestä. Se on pasifistinen kirja, ja nyt myös elokuva. Samalla se avaa vaietun tarinan omasta historiastamme. Näiden suomalaisten siirtolaisten kohtalosta on vaiettu. Siitä ei ole historiantunneilla joko uskallettu tai haluttu puhua.

Minua itseäni kirja liikutti syvästi. Se kertoo ihmisistä, joiden ainoa synti oli palava halu rakentaa parempi yhteiskunta, joka perustuisi vapaudelle, oikeudelle ja tasa-arvolle.  Moni ei tehnyt matkaa poliittisen aatteen vuoksi, vaan tarpeesta rakentaa parempi elämä perheelleen.

Teos kertoo miehestä, joka ei suostunut valitsemaan puoltaan mustavalkoisessa maailmassa, jossa kaikki muut niin tekivät. Jussi Ketola oli ihmisen puolella. Se tekee minusta elokuvasta hyvin ajankohtaisen. Pelkään, että maailmasta on tulossa mustavalkoisempi kuin 1930 –luvulla, ja tiedämme mihin se johti silloin.

K: Kuinka vankasti tarina perustuu todellisiin tapahtumiin?

V: Kirja perustuu hyvin vankasti tositapahtumiin. Kaikki, mitä kirjassa tapahtuu, on tapahtunut oikeasti. 1920- ja 30-luvuilla yli 10 000 amerikkalaista lähti Stalinin kutsusta Neuvostoliittoon rakentamaan työläisten omaa valtiota. Noin 6000 heistä oli amerikansuomalaisia. Näiden ihmisten tarinaa ei ole koskaan kerrottu elokuvana.

Elokuvan päähenkilöllä on esikuva oikeasta elämästä, mutta kirjailija on yhdistänyt hahmon elämään monia historiallisia faktoja. Pieniä vapauksia on siis draaman ehdoilla otettu. Monella muullakin hahmolla on esikuvansa oikeassa elämässä. Tämä elokuva on totta. Sitä on vaikea uskoa, ennen kuin sen näkee.

K: Elokuva oli kuulemma tarkoitus kuvata Venäjällä, miksi tämä suunnitelma ei toteutunut?

V: Kävimme oikeilla historiallisilla tapahtumapaikoilla. Siellä ei ole enää juuri mitään jälkiä siirtolaisten rakentamista kolhooseista. Pellot ovat kasvaneet umpeen.  Alueella ei myöskään ole tarpeeksi toimivaa infrastruktuuria elokuvan tekemiseen. Se olisi tullut liian kalliiksi.

Elokuvan aihe ei myöskään ole sellainen, josta Venäjällä halutaan nyt kertoa. Ehkä vielä viisi vuotta sitten se olisi ollut mahdollista, mutta ei nyt. Tämä kehitys on huolestuttavaa.


Dunder € 600 bonus
200 ilmaiskierrosta

K: Miten elokuvan kuvaukset sujuivat?

V: Elokuva oli suuri ja työläs tehdä, mutta saimme mukaan parhaan mahdollisen työryhmän ja näyttelijät. Roolitimme yli 50 puheroolia elokuvaan parhailla mahdollisilla näyttelijöillä, ja kukaan ei sanonut tarjoukselle ei. Ihmiset halusivat olla mukana kertomassa tätä tarinaa.

Haasteena pidän sitä, että pysymme varmasti historiallisissa faktoissa. Siirtolaisten kohtalosta ei ole paljoa kirjoitettu, ja sitä on tutkittu myös liian vähän. Antti Tuuri on kuitenkin kirjaa kirjoittaessaan tehnyt valtavan taustatyön, johon oli helppo nojautua.

Monet tapahtumat elokuvassa ovat niin uskomattomia, että mietin monesti, luulevatko ihmiset meidän keksineen ne itse. Elokuvassa muun muassa pelataan baseballia Neuvostoliitossa. Harva tietää, että Neuvostoliitossa oli 30-luvulla kahdeksan joukkueen baseball-liiga, jossa siirtolaistenkin joukkue pelasi Neuvostoliiton salaisen poliisin joukkuetta vastaan. Stalin suunnitteli vakavissaan baseballista Neuvostoliiton kansallispeliä.

K: Mitä elokuva kertoo Suomesta ja suomalaisuudesta näin 100-vuotispäivänä? Miksi suomalaisten kannattaa lähteä teattereihin katsomaan tämä elokuva?

V: Toivon, että ihmisiä kiinnostaa tarina, jota ei ole koskaan kerrottu, ja joka tuo päivänvaloon vaietun tositarinan suomalaisten siirtolaisten kohtalosta. He eivät tehneet mitään väärää, vaan halusivat rakentaa paremman maailman. Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja osin Suomikin käänsi heille selkänsä, ja heidät unohdettiin.

Elokuva ja kirja kertovat minusta jotain hyvin keskeistä suomalaisuudesta, meidän periksi antamattomuudestamme ja vakaudestamme, sekä siitä, mikä usein jää huomioimatta; useat suomalaiset ovat siirtolaisia, jotka ovat aina valmiita uuden rakentamiseen ja kovaan työhön. He uskovat parempaan maailmaan, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisyyteen.

On tärkeää tänä päivänä muistaa, että useat suomalaisetkin ovat olleet elintasopakolaisia. Emme saa unohtaa omaa historiaamme köykäisen populismin alle.

K: Itsenäisyyspäivinä historiallinen keskustelu keskittyy yleensä talvi- ja jatkosotaan. Ovatko kansalaissota ja sotia edeltäneet vuosikymmenet suomalaisille yhä vaikea aihe?

On tuo aikakausi monelle vielä ongelmallinen. On absurdia huomata, kuinka Suomi on vielä monin paikoin jakautunut kahtia; punaisiin ja valkoisiin. Minä en lähesty aikakautta kuitenkaan poliittisesti. Se on mielestäni epäkiinnostavaa. Lisäksi olisi väärin katsoa taaksepäin tästä ajasta poliittisen kulman kera.

Elokuva, kuten sen päähenkilökään, ei valitse puoliaan. Lopultahan ei ole mitään puolia. On vain yksi puoli, jonka kukaan voi oikeasti valita, ja se on ihmisyyden puoli. On aivan sama mihin aatteeseen uskot, missä olet tai mitä jumalaa rukoilet, sillä ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.


SuomiCasino.com